Aurinkosähköjärjestelmien mittauksissa luotettavuus, oikeat mittausolosuhteet ja huolellinen valmistelu ovat avainasemassa. Kun mittaus tehdään järjestelmällisesti ja oikeilla lähtötiedoilla, saadaan tuloksia, joihin voidaan aidosti luottaa niin käyttöönotossa, dokumentoinnissa kuin suorituskyvyn arvioinnissa.
Metrelin aurinkosähkömittalaitteet tarjoavat tehokkaat työkalut aurinkopaneelijärjestelmien testaukseen, mutta paras hyöty saadaan irti silloin, kun mittausprosessi on suunniteltu hyvin jo ennen kentälle lähtöä. Tässä blogissa käymme läpi käytännön vinkkejä, joiden avulla mittauksista saadaan tarkempia, nopeampia ja helpommin dokumentoitavia.
1. Syötä paneelitiedot oikein ennen STC-mittauksia
STC-normalisoidut tulokset edellyttävät, että mittalaitteessa käytetään oikeita paneelitietoja. Tärkeitä arvoja ovat muun muassa paneelin maksimiteho, maksimitehon aikainen jännite ja virta, avoimen piirin jännite, oikosulkuvirta sekä lämpötilakertoimet.
Jos paneelitiedot ovat virheellisiä, myös laskennalliset tulokset voivat vääristyä. Siksi paneelin datalehden tiedot kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen mittausten aloittamista.
2. Varmista säteily- ja lämpötila-anturin toiminta ennen mittausta
Ennen mittaussarjaa on tärkeää tarkistaa, että säteily- ja lämpötila-anturi näyttävät reaaliaikaisia arvoja. Näin vältetään tilanteet, joissa mittauksia tehdään paljon, mutta STC-arvot puuttuvat tai eivät ole luotettavia.
Lämpötila-anturin kannattaa antaa tasaantua ulko-olosuhteisiin ennen mittausta. Käytännössä noin 10 minuutin tasaantumisaika mittauskohteessa auttaa vähentämään lämpötilasta aiheutuvaa virhettä.
3. Sijoita säteilyanturi oikein suhteessa paneeleihin
Säteilyanturin sijoituksella on suuri vaikutus mittaustulosten luotettavuuteen. Anturin tulisi olla samassa suunnassa ja kulmassa kuin mitattava paneeliryhmä.
Tämä korostuu erityisesti kohteissa, joissa paneelien suuntaus tai kallistuskulma vaihtelee. Jos anturi mittaa eri olosuhdetta kuin paneeliryhmä, suorituskykylaskenta voi antaa harhaanjohtavia tuloksia.
4. Tee suorituskykymittaukset riittävällä säteilytasolla
STC-laskennan kannalta riittävä säteilytaso on olennainen tekijä. Käytännön suosituksena voidaan pitää vähintään noin 500 W/m² säteilytasoa silloin, kun halutaan tehdä luotettavia suorituskykymittauksia.
Heikossa säteilyssä etenkin oikosulkuvirtaan perustuvat laskennalliset STC-arvot muuttuvat epävarmemmiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mittauksia voisi tehdä pilvisemmälläkin säällä. Turvallisuus- ja käyttöönottomittaukset voidaan usein suorittaa heikommissa olosuhteissa, mutta suorituskykyä arvioivat mittaukset kannattaa ajoittaa parempaan säteilytasoon.
5. Erottele käyttöönottomittaukset ja suorituskykymittaukset
Aurinkosähköprojektien aikataulut ovat usein tiukkoja, eikä täydellisiä sääolosuhteita voida aina odottaa. Siksi mittaukset kannattaa jakaa selkeästi käyttöönottomittauksiin ja suorituskykymittauksiin.
Käyttöönottomittauksiin kuuluvat esimerkiksi jatkuvuus, eristysvastus, napaisuus, avoimen piirin jännite ja oikosulkuvirta. Suorituskykymittaukset, kuten IV-käyrä, STC-normalisointi ja piikkitehon vertailu, voidaan tehdä myöhemmin paremmissa olosuhteissa.
6. Hyödynnä Metrelin autotestejä ja autosekvenssejä
Metrelin mittalaitteiden merkittävä etu on mahdollisuus käyttää autotestejä ja autosekvenssejä. Ne nopeuttavat työtä erityisesti suurissa kohteissa, joissa mittauspisteitä on paljon.
Suurin ajansäästö syntyy usein siitä, että mittauskohteet, nimet, testit ja parametrit on tehty valmiiksi ennen kentälle lähtöä. Näin mittaustyöstä tulee järjestelmällisempää ja virheiden määrä vähenee.
7. Rakenna mittausrakenne valmiiksi PC-ohjelmassa
Mittausrakenne kannattaa valmistella etukäteen PC-ohjelmassa, ei vasta mittarilla kentällä. Kohteeseen voidaan rakentaa valmiiksi esimerkiksi alueet, invertterit, stringit ja niihin liittyvät testit.
Kentällä mittaajan tarvitsee tällöin valita oikea mittauspiste, käynnistää testi ja tallentaa tulos. Tämä vähentää nimivirheitä, väärään kohteeseen tallentamista ja hidasta käsityötä.
8. Kalibroi jatkuvuusmittauksen johdinvastus pois
Jatkuvuusmittauksissa käytetään usein pitkiä apujohtoja, erityisesti potentiaalintasauksen mittauksissa. Tällöin mittajohtimen oma vastus voi vaikuttaa mittaustulokseen.
Ennen mittausta kannattaa tehdä johtimien kompensointi eli kalibrointi. Näin varmistetaan, ettei apujohdon vastus jää mukaan lopulliseen tulokseen.
Tämä on erityisen tärkeää pitkissä mittauksissa, joissa pienikin lisävastus voi vaikuttaa tuloksen tulkintaan.
9. Kiinnitä IV-käyrässä huomiota piikkitehoon ja poikkeamaan
IV-käyrän mittauksessa yksi tärkeimmistä tunnusluvuista on paneeliryhmän piikkiteho. Käytännössä kiinnostavaa on se, kuinka paljon mitattu piikkiteho poikkeaa odotetusta arvosta.
Tyypillisesti noin 5–10 prosentin poikkeamaa voidaan pitää käytännön hyväksyntärajana kohteesta ja tilanteesta riippuen. Tätä suurempi poikkeama voi viitata esimerkiksi virheellisiin paneelitietoihin, likaantumiseen, varjostuksiin, kaapelihäviöihin, väärin sijoitettuun säteilyanturiin tai todelliseen vikaan järjestelmässä.
Siksi IV-käyrä ei ole pelkkä mittausraportin lisä, vaan käytännöllinen työkalu järjestelmän suorituskyvyn arviointiin.
Hyvä mittaus syntyy valmistelusta, olosuhteista ja oikeista työkaluista
Onnistuneet aurinkopaneelimittaukset perustuvat oikeisiin lähtötietoihin, toimiviin antureihin, riittäviin olosuhteisiin ja hyvään ennakkovalmisteluun. Kun mittaukset jaetaan selkeästi käyttöönottomittauksiin ja suorituskykymittauksiin, työ tehostuu ja tulosten luotettavuus paranee.
Metrelin aurinkosähkömittalaitteet tarjoavat käytännöllisen ratkaisun aurinkosähköjärjestelmien mittauksiin, käyttöönottoon ja suorituskyvyn arviointiin.
Kysy lisää aiheesta tai mittalaitteista:
Joni Järvenpää
Puh. +358 198 711 414
joni.jarvenpaa@perel.fi